Lokakuussa kuvataiteilija Minttu Saarisen näyttelyssa on esillä alushousuja, kollaaseja, äänitaidetta ja videota otsikolla Saako lihava nainen tanssia?

Se on Minttu Saarisen monivuotinen projekti, jossa hän käsittelee naisen ulkonäköpaineita, sukupuolisuutta, lihavuutta ja aiheeseen liittyviä kulttuurin ilmiöitä
nykytaiteen keinoin.

Alushousuinstallaatiot ovat nousseet projektissa pääasiallisiksi, tunnistettaviksi teoksiksi. Muotoon kovetetut alushousut on päällystetty erilaisilla materiaaleilla kuten helmillä, simpukoilla ja karvalla, joilla kaikilla on naiseuden historian ja naisen aseman kannalta tärkeä symbolinen rooli. Myös alushousujen koko tulee parhaiten esiin ilman ihmistä. Ne näyttävät paljon suuremmilta kuin mitä ovatkaan silloin, kun näemme ne ilman sisältöä: ihmistä. Samoin toimii kaikki vaatekappaleet. Alushousujen koko onkin asia, johon suurin osa kiinnittää huomiota.

Saarinen on viettänyt viime vuosina useita kuukausia Espanjan Aurinkorannikolla ja saanut vaikutteita mm. Andalusian omaleimaisesta kulttuurista. Saarinen kuvaa kollaaseissaan mm. kristinuskosta tunnettuja naisia sekä symboliikkaa, jota on käytetty uskonnollisessa kuvastossa. Kollaaseissa tärkeää on toisto, julistemainen jatkuminen sekä kuvan kehitys. Aivan kuin naisen asema ja naiseuden sekä sukupuolisuuden merkitys muuttuu kulttuurin seurauksena, kuvat muuttuvat prosessin myötä.

Projektin videoteokset ovat kulttuurimme heijastuksia, joihin liittyy Saarisen äänitaideteokset sekä videot. Osa videoista on rap-genren musiikkia mukailevaa ja osa enemmän äänitaiteen perinteitä kunnioittavaa ambient-tyylistä matalaa äänimaisemaa, jonka taustalla on mm. raamatun aiheeseen liittyvät lauseet.

GRAFIIKANPAJALLA:

SATUMAA-sarja on osa Hämeen kesäyliopiston ja Lapin yliopiston järjestämän Kuvataiteen aineopintojen lopputyötä. Taulut olivat esillä Iittalan puukoululla syyskuussa 2019.

Grafiikanvedokset ovat monotypioita. Leikkelin offsetpellistä luonnon elementit. Käsittelin pinnat carborundum hiekalla, gessolla ja liimalla. Telasin liukuväritaustat ja vedostin työt kollaasimenetelmällä. Käytännössä ladoin värillisille taustoille syväpainoväreillä telatut pellinpalat lomittain ja toivoin parasta. Töissä näkyvät pilkut syntyivät märkään maalipintaan hammasharjan ja lamppuöljyn myötävaikutuksella.

Pyrin värimaailmassa unenomaiseen harmoniaan. Grafiikan teossa yllätyksellisyys on parasta mitä tiedän. Kun ensijärkytyksestä selviää, voi hämmästellä, tällainenko tästä tuli.

Kaikki näyttelytyöt ovat uniikkikappaleita. Toista samanlaista ei ole.

Tein myös eläinsarjan työnimellä VILLI VAPAA LUONTO. Halusin ottaa taiteen keinoin kantaa luonnon säilymisen puolesta. Eläimet viidakossa ja savannilla elelivät vapaina kunnes pahat metsästäjät pyydystivät ne ja veivät sirkukseen. Tarina päättyi onnellisesti, sillä eläimet olivat juonikkaita. Ne tekivät kuuliaisesti temppuja mutta karkasivat tilaisuuden tullen. Villieläimet pääsivät myös seikkailemaan lapsille suunnattuun kuvakirjaan.
Marjaleena Etula

Fotoetsauskurssi ja monotypiatyöpaja jäsenille ja muille kiinnostuneille -> kts. Kurssit -sivulta tiedot ja ilmoittautuminen. Lisätietoa paperihuone@gmail.com