Galleria Paperihuoneella oli lokakuussa 3.10-29.10.2025 kuvataiteilijoiden Riikka Ruotsalaisen ja Satu Roposen näyttelyt.

Avajaisia vietettiin 3.10.2025 klo 18-20.

Riikka Ruotsalaisen näyttely Toivekuvia & FUTURES koostuu valokuvista, jotka käsittelevät tulevaisuuden toiveita. Taiteilija pohtii teoksissaan, miltä toiveet ja tulevaisuus voisivat hänestä tuntua ja miltä ne voisivat näyttää.

Ruotsalainen yhdistää valokuviinsa digitaalisia ja manuaalisia tekniikoita ja luo näin kiinnostavia kuvia, joissa on voimakkaat, hehkuvat värit ja joissa tutut asiat saavat yllättävän tulkinnan. Valokuvat näyttävät usein kaupungin näkymiä mutta erilaisina koosteina: kioski houkuttelee valollaan kulkijaa kadun varrella, rannalla myydään popcornia, puut ojentavat oksiaan syvänsinisessä illassa. Jossain on lasten kolmipyörä, joka tuo monelle muistoja mieleen, jäätelötötterö ja katuun piirretyt väriliitupiirrokset saavat ajattelemaan lapsuuden kesiä. Ihmisiä ei kuvissa näy mutta ihmisten luoma ympäristö on vahvasti läsnä.

Nämä kuvat kertovat kiinnostavaa tarinaa huomispäivästä.

Tulevaisuuden toiveet voivat olla juuri tällaisia.

Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa oli Riikka Heleniuksen juttu lokakuun näyttelyistä: Riikka Ruotsalainen pohtii teoksissaan tulevaisuuden toiveita.

Satu Roposen näyttely Sarjakuvan kulisseissa on kurkistus sarjakuvan syntyyn silloin kun se on vielä taiteilijan työpöydällä. Grafiikanpajan näyttelyssä on originaalisivuja sekä yksittäisiä kuvia tarinasta, joka julkaistaan albumina vuoden 2026 aikana.

Roponen piirtää pehmeällä akvarellikynällä mehevää viivaa, mustavalkoinen viiva ja laveeraus ovat hänen keinojaan. Sarjakuvan kulisseissa esittelee ihmisiä, maisemia ja rakennuksia ja näistä rakentuvaan tarinaan voimme tutustua ensi vuonna. Roponen kertoi, että sarjakuvan suuret mestarit kuten Hugo Pratt ovat olleet hänen innoittajiaan. Sarjakuvan hienous on siinä, että se sallii mielikuvitukselle vapaan temmellyskentän, sarjakuvassa jokainen taiteilija luo oman tapansa piirtää ja kertoa tarinaa.

Seinillä olevien taulujen lisäksi näytteillä on myös omakustanteena julkaistu sarjakuva Lissu ja Kerbe matkalla maassa. Naisen ja kissan seikkailussa on oikeaa mielikuvituksen lentoa.

Teksti Pirjo Keskinen-Vento, kuvat Paperihuone ry

Teksti Pirjo Keskinen-Vento

Paperihuoneella oli 1.4.- 27.4.2025 Juha Laurikaisen näyttely Haihtuvia vaikutelmia. Avajaiset olivat 1.4.klo 18-20.

Tämä näyttely oli värikäs kattaus taiteilijan viimeaikaisesta tuotannosta. Laurikainen käyttää töissään vaihtelevia tekniikoita: serigrafiikka, guassi, öljyväri, piirustus tussilla tai lyijykynällä. 

Näistä erilaisista keinoista muodostuu kertomus, jossa kuvien tunnelmat vaihtuvat ajankohtaisesta kantaaottavasta työstä marjanpoiminnan ylistykseen. Yleisvaikutelma on runollinen ja paikoin leikkisä.  Taidehallin näyttelytekstissä vuodelta 2022 Laurikainen sanoo: ”Koen tehtäväkseni tutkia ja tulkita elämää, ihmistä ja kulttuurin kerrostumiin kertyneitä ihmiskunnan aikaansaannoksia.” Myös Paperihuoneen näyttelyä voi katsoa samalla ohjeella: historiallisia ja kulttuurisia kerrostumia on paljon. Eräässä taulussa egyptiläinen jumala Ptah puhdistaa marjoja, tämä oli muinaisessa Egyptissä käsityön jumala. Koska Juha Laurikainen on muotoilun opettaja oletamme hänen olevan Ptahin suojeluksessa.

Tiina-Katriina Mustonen oli koonnut pajanäyttelyn puupiirroksista ja monotypioista, jotka ovat kaikki tämän vuoden tuotantoa. Kuvissa maanläheistä kuvastoa: puita, oksia, juuria. Kuvat ovat samalla kertaa tunnistettavia luontoaiheita että tyyliteltyjä abstraktioita. Oranssin, vihreän ja sinisen hehkuvat sävyt saavat kuvat ikään kuin leijailemaan, joten näyttelyn nimi Mielikuvia oli hyvin paikallaan. Kannatti kiinnittää huomiota myös taulujen  inspiroiviin nimiin, esimerkiksi: Lempeä maaperä, lempeät juuret, onnelliset oksat.

Teksti ja kuvat Teija Kalla ja Tiina-Katriina Mustonen

Galleria Paperihuoneella oli 28.2.-29.3.2025 Ulla Remeksen ja Timo Tolosen yhteisnäyttely PUNAINEN LINTU JA VARJOJEN KAUPUNKI. Taiteilijoiden tiedotteen mukaan ”näyttely on sikäli poikkeuksellinen, että tällä kertaa molemmat esittäytyvät graafikkoina. Ulla Remeksen näyttelytyöt ovat monotypioita, Timo Tolosen taas puupiirroksia.”

Grafiikanpajalla on Paperihuone ry jäsentaiteilija Hilkka Helasen puupiirrosnäyttely SYISTÄ HIERRETYT. 

Avajaisia vietettiiin 28.2.2025. Paikalla oli ruhtinaallisen paljon avajaisvieraita.

Näyttelyn teosten keskeinen teema on ihmisen yhteys toisiin ja sen vastakohta: yksinäisyys. Ilmeneekö yksinäisyyttä enemmän kaupungissa vai luonnon keskellä?

Teokset käyvät monivivahteista vuoropuhelua varjoisan, ihmisten täyttämän kaupungin ja villin korpiluonnon välillä. Olennaista on värin merkitys ja kokemuksellisuus. Taiteilijat kertovat maisemakuvilla ihmisestä ilman, että ihmishahmo sinällään näyttäytyy. Molempien teoksissa tärkeäksi teemaksi nousee ihmisen yhteys toisiin ja sen vastakohta:yksinäisyys. Missä yksinäisyys onkaan suuremmassa roolissa, kaupungissa vai luonnon helmassa.

Ulla Remes on syntynyt maaseudulla, mutta asuu nykyään kaupungissa. Hän maalaa räiskyvän koloristisesti luontoaiheita. Hänen monotypiateoksissa tulee esiin värien merkitys ja kokemuksellisuus maisemassa ja villissä korpiluonnossa.

Timo Tolonen taas on syntynyt kaupungissa ja asuu nykyään maalla. Hän kuvaa puupiirroksissaan dokumentaarisesti kaupunkiaiheita mm. Helsingistä ja Tampereelta . Hänen grafiikassaan viivalla on vahva merkitys.

Grafiikanpajalla Hilkka Helasen puupiirroksien runsaat runsaat värikerrokset ja sävyt kertovat hänen matkastaan tähän hetkeen. Helanen kertoo, ettei hänen elämänsä ole ollut harmaata, siksi myöskään teokset eivät sitä ole.

Teksti Pirjo Keskinen-Vento, kuvat Tiina-Katriina Mustonen

Vuoden ensimmäinen gallerianäyttely Paperihuoneella on Mariliina Valkaman näyttely Herkullinen puutarha.

Gallerian seinällä kukoistavat eksoottiset kukat ja syötävän herkulliset hedelmät.  Valkama käyttää kuvansiirtotekniikkaa, jolla hän on loihtinut puulevyille asetelmia, joissa puu kuultaa kuvien lomasta, tämä tuo kiinnostavaa rosoa tauluihin. Kokonaisuus ei ole dokumentaarinen vaan impressionistinen; saniaispensaassa voi kasvaa orkidean kukkia, omenat ja rypäleet kisailevat pienten luiden kanssa ympyrässä. Taulujen lisäksi kasvimaailmaa voi ihailla pienissä laatikoissa, joita on ikkunan vieressä.

Näyttelyn avajaisissa taiteilija toi esiin ihmisen osan hyötykasvien jalostajana ja käyttäjänä. Hän muistutti myös, että sana  ”kulttuuri” tulee latinan verbistä colere, viljellä, sekä siitä edelleen johdetusta substantiivista cultura, joka tarkoittaa viljelystä. Ihminen elää symbioosissa kasvien kanssa, käytämme kasveja hyödyksemme mutta luonnolla on myös oma maailmansa. Tämän maailman kanssa me elämme ja olemme riippuvaisia vedestä, ilmasta ja ravinnosta samoin kuin kasvit, jotka kasvavat puutarhassamme.

Joulukuussa 3.-19.12.2024 gallerialla oli taidegraafikko Janina Haapasen näyttely Hiljainen Arkisto. Näyttelyn teosten pohjana toimii paperi, johon on yhdistetty serigrafiaa ja mustesuihkutulosteita.

Haapasen teoksissa esiintyi kirjoitettua sanaa ja sen läsnäoloa, vaikkei sitä voisikaan tulkita tai nähdä, sekä kuvia, joiden merkitys on epäselvä, taiteilija kertoi. Lehdistötiedotteessa Janina kuvaa teosten taustaa, mm. ”Ihminen on tallentanut aikaa muinaisista ajoista lähtien ja eteenkin kirjoitustaidon synnystä. Tiedon leviäminen on alkanut muuttamaan ja lähentämään maailmaa paperin sekä kirjapainotaidon keksimisen myötä. Näyttelyn kantava teemana toimiikin ihmisen loputon tarve tallentaa elettyä aikaa ja mitä tapahtuu, kun tallennettu lopulta katoaa.”

Janina Haapanen opiskelee kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä.
Työskentelyssään hän käsittelee painetun kuvan ja sanan historiaa ajan tallentamisen välineenä sekä maapallon luontaista tapaa toimia itse itsensä arkistona. Hänen teoksensa löytävät vaihdellen muotonsa hitaalla käsin työskentelyllä. Toisinaan ne ovat installaatioita tai kaksiulotteisia pintoja kuin myös kolmiulotteisia esineitä. Näyttelyä on tukenut Taideyliopiston tukisäätiö.

Grafiikanpajalla on Paperihuoneen jäsentaiteilijoiden joulumyyntinäyttely. Tarjolla oli monipuolisesti erilaista taidegrafiikkaa sekä taidekortteja. Lisäksi myynnissä oli taidearpoja, joiden voittona oli jäsenten grafiikanvedoksia.

Galleria Paperihuoneella on marraskuun ajan esillä kuvataiteilijoiden Ritva Kankaan ja Riitu Uosukaisen näyttely Vaeltajat. Grafiikanpajalla on esillä Paperihuone ry:n jäsentaiteilija Leena Mäki-Ketelän näyttely Työn iloa.

Näyttelyiden avajaisia vietettiin 1.11.2024. Vaeltajat tuo yhteen Ritva Kankaan vesiväripuupiirrokset ja Riitu Uosukaisen keraamiset veistokset, tarjoten katsojalle ainutlaatuisen katsauksen taiteen kautta käsiteltyyn vaellukseen ja luontosuhteeseen.

Näyttelyn teokset käsittelevät sekä ihmisten että eläinten kulkua alati muuttuvassa maailmassa. Taiteilijat hyödyntävät perinteisiä tekniikoita: Kankaan työskentely pohjautuu japanilaiseen mokuhanga-puupiirrostekniikkaan, kun taas Uosukainen työstää savesta veistoksellisia hahmoja.

Ritva Kangas kertoo teostensa tarkastelevan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä syklisen muutoksen ja hitaasti etenevän kehityksen rytmiä. Hänen lintuaiheensa toimivat tarkkailijoina ja viestintuojina, jotka seuraavat ihmisen toimintaa etäältä. Kankaan töissä voi havaita pehmeän valon ja hämärän sävyjä, joissa vaeltajat kulkevat illan tai aamun sarastuksessa. Taiteilijan oma näkökulma tuo esiin ihmisen roolin osana luonnon ilmiöitä ja muutoksia, joissa ihminen ei välttämättä täysin ymmärrä omaa vaikutustaan.

Riitu Uosukainen puolestaan tarkastelee veistoksissaan ihmisen luontosuhdetta, mutta lisää teoksiinsa myös pohtivaa symboliikkaa. Uosukainen kertoo pöllöhahmojensa olevan lohduttavia ja kuuntelevia, mutta samalla herättelevän kysymyksiä ihmisen toiminnan oikeutuksesta ja vastuusta. Katsojalle Uosukaisen veistokset voivat ilmentää rauhoittavaa läsnäoloa – kuin pöllöt olisivat viisauden ja hyväksynnän symboleja. Toisaalta pöllöt voivat myös synnyttää katsojassa kysymyksiä ihmisen vastuusta luonnon tulevaisuuden suhteen.

Leena Mäki-Ketelän näyttely Tekemisen iloa kutsuu katsojan löytämään taiteellisen ilmaisun vapautta ja luovaa energiaa. Näyttelyn teoksissa näkyy itse tekemisen nautinto, mikä välittyy voimakkaana tunteena myös katsojalle. Teokset ovat tutkielmia luonnosta ja abstrakteista kuvioista, joissa orgaaniset muodot ja värit kohtaavat vaihtelevissa tekstuureissa. Mäki-Ketelä kertoo, että hänen uusi kotinsa ympäristöineen upean inspiroiva. Koti on metsän reunassa ja maan tasalla. Sieltä hän näkee auringon nousut ja laskut. Yhteys luontoon on hieno ja tämä on upeasti siirtynyt myös hänen teoksiin, jotka ovat usein kokeiluja eri tekniikoin. Tämä näyttely koostuu gellitekniilalla tehdyistä teoksista. Leena Mäki-Ketelä sanoin ”Aina on uutta opittavaa, teoksen syntyminen on ihana tiivis tapahtuma”.

Galleria Paperihuone on avoinna ti-pe klo 13-18 ja la klo 12-16. Tervetuloa!

Paperihuoneella oli perjantaina 4.10.2024 aihetta juhlaan. Taiteilijat Minna Jaskari, Hanne Bird, Oona Nakai ja Anna Salminen ripustivat Gallerian puolelle näyttelyn Conscientia . Nimi on latinaa ja tarkoittaa ”yhdessä tietämistä”, taiteilijat kuvaavat näyttelytiedotteessa sen kuvastavan jaettua tietoa ja kollektiivista tietoisuutta, joka yhdistää kaiken universumissa, ihmisistä mikrobeihin ja kivistä aurinkokuntiin. Taiteilijoiden mukaan näyttely esittää kysymyksiä siitä, miltä tämä yhteys näyttää ja miten se voi ilmentyä taiteen kautta.

Viereisessä Paperikammarissa on lokakuun ajan esillä Hämeenlinnan Taiteilijaseuran Hiilikerhon elävän mallin piirros näyttely, joka koostuu taiteilijaseuran piirustusiltojen aikana tehdyistä piirroksista ja niistä jatkotyöstetyistä teoksista. Taiteilijaseuran puheenjohtaja Tuire Toivola oli avajaisissa ja kertoi, kuinka Hiilikerhona aloittanut perinteikäs alastonmallin piirustusilta alkaa croquis- piirtämisellä eli nopeasti vaihtuvin asennoin, minkä jälkeen jatketaan pidemmin jaksoin. Kukin osallistuja piirtää oman valinnan mukaan lyijykynällä, hiilellä, tussilla tai väreillä.  

Marjaleena Etula ripusti grafiikanpajan puolelle ja alakerran työhuoneeseen pop up myyntinäyttelyn, jossa on esillä kymmenen viime vuoden aikana syntyneitä teoksia ystävähintaan. Työt saa heti mukaan. Jo avajaisissa viisi eri tekniikoin toteutettua työtä pääsi uuteen kotiin. 

”Koska olen ollut ahkera ja tuottelias, töitä on kertynyt enemmän kuin omalle ja ystävien seinille mahtuu. Siksi olen valmis luopumaan lähes kaikista”, Marjaleena kommentoi.

Eikä siinä vielä kaikki. Hän juhlii ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa Taikapölyä ja mystisiä murhia julkistamista tiistaina 8.10.2024 Paperihuoneella. ”Olen selvinnyt harmaasta arjesta mieheni Jussin kuoleman jälkeen taiteen ja tarinoiden kirjoittamisen ansiosta”, hän kertoo liikuttuneena.

Näyttelyt ovat avoinna 30.10. 2024 asti ti-pe klo 13-18 ja la klo 12-16.

TERVETULOA!

Galleria Paperihuoneella on syyskuun ajan esillä Ulla Heinosen valokuvista koostuva näyttely Sydäntä kutittaa ja grafiikanpajan puolella on Paperihuone ry:n jäsentaiteilija Riikka Puumalaisen näyttely Pieniä luita.  Avajaisia vietettiin syyskuun alussa ja kävijöitä oli tilaisuudessa runsaasti.

Ulla Heinosen näyttely koostuu performatiivisesta valokuvasarjasta lapsenlapsen ja valokuvaaja-isoäidin suhteesta, projektin ideoiden syntyessä pienistä arjen huomioista ja leikeistä. Heinonen on suunnitellut kuvat lapsenlapsen leikkejä seuraamalla ja niihin osallistumalla, rakentaen niistä yhdessä kuvia, joista syntyy kertomus yhteisistä hetkistä. Kuvaamisen metodina on yhteistyö, jossa laukaisinta painaa joskus valokuvaaja itse, joskus lapsenlapsi ja mukana on aina sattumaa. Näyttely tuo esille vahvan visuaalisen kerronnan elementtejä: tilaa annetaan niin tunteille kuin arvoituksellisille asetelmille, joissa katsoja voi vapaasti pohtia mikä on todellista ja mikä leikkiä. Näyttelyn teokset saattavat herättää kysymyksiä ajan kulusta, yhteyksistä ja elämän sattumanvaraisuudesta, mutta samalla ne kertovat yksinkertaisen tarinan kahden ihmisen suhteesta ja jaetuista hetkistä. Hämeenlinnassa asuva Heinonen on opiskellut valokuvataidetta Turun ammattikorkeakoulussa vuodesta 2023 lähtien.

Grafiikanpajan puolella olevan Riikka Puumalaisen näyttelyn teosten etsaus- ja kuivaneulatekniikka näyttää korostavan teosten yksityiskohtaisuutta. Luurankojen, pienten hahmojen ja luonnon elementtien yhdistelmä luo kokonaisuuden, joka tuntuu kuin pieneltä tarinalta tai satujen maailmalta. Useissa teoksissa näkyy pieniä luurankohahmoja, jotka seikkailevat luonnon keskellä – kuin muistuttaen meitä elämän väliaikaisuudesta ja siitä, kuinka olemme osa suurempaa luonnon kokonaisuutta. Teosten huumori näkyy erityisesti niiden hahmoissa ja tavassa, jolla ne on esitetty. Pienet luurankohahmot eivät ole pelkästään synkkiä symboleita kuolevaisuudesta, vaan ne tuntuvat leikkivän ja liikkuvan kuin lapset. Tämä kontrasti tuntuu luovan näyttelyyn omaperäisen tunnelman, jossa vakavat aiheet ja kevyempi ilmaisu ovat tasapainossa.

Riikka Puumalainen on Paperihuoneen hallituksen jäsen.