Ymmärrämmekö me että jokaisella tapahtumalla on vaikutus, joko lisäämään pelkoa tai laajentamaan rakkautta. Ymmärrämmekö me, että olemme yhtä jokaisen luontokappaleen kanssa. Siitä syystä kaiken mitä teemme toiselle, aiheutamme itsellemme. Nyt minussa herää halu olla maailmassa mutta ei maailmasta. Muistuttamassa jokaista itseä valinnan mahdollisuudesta. Haluatko olla oikeassa vai onnellinen, haluatko tuomita vai rakastaa?
Kuvataiteilija Jaana Tuomiston Mielen huoneet -näyttelyn teokset ovat öljyväripuupiirroksia, jotka on toteutettu useamman kaiverretun laatan tekniikalla ja lisänä käytetty monotypiaa. Teokset ovat vedostettu japaninpaperille uniikkeina yksittäisvedoksina.
Näyttelyn teokset on tehty kunnianosoituksena vanhoille taloille ja ihmisyydelle.
Teosten kautta hän käsittelee ihmisyyteen ja ympäristöön liittyviä aiheita, joissa on havaittavissa melankolista kaipausta ja hiljaisuutta. Mentaaliset tekijän syventävät taloteemaisia grafiikan vedoksia antaen mielen talolle inhimilliset piirteet. Talo ja sen sisätila vertautuvat Jungin mukaan ihmisen psyyken käsitteisiin ja siihen liittyy paljon symbolisia merkityksiä. Talounet auttavat unennäkijää kohtaamaan tunteita ja käsittelemään niitä abstraktilla tasolla neutraalisi.
Jaana Tuomistolla on kulkenut teoksissaan mukana vuosikymmenet perhosteema, minkä yksityiskohdan voi poimia esillä olevista teoksista. Myös irrallisia perhosvedoksia on myynnissä (kuvien pöydällä nähtävissä).
Värimaailma vedoksissa on rauhallisen seesteinen ja suomalaiseen melankoliaan sopiva, yksinkertaisesti kaunis ja harmoninen kokonaisuus.
Grafiikanpajalla Hiljaisia paikkoja
Maria Haatajan Hiljaisia paikkoja -näyttelyn teoksissa hiljaisuus ja yksinkertaisuus puhuvat puolestaan.
Vanajaveden opiston ikonimaalarit ovat maalanneet kuluvan luokovuoden ajan ikoneita ukrainalaisella tyylillä.
Ukraina on ollut ajanlaskumme alusta saakka monien valloittajien alaisuudessa. Sen kansaan, kultuuriin ja taiteeseen ovat vaikuttaneet niin bysanttilaisuus, venäläisyys kuin valkovenäläisyyskin. Myös näissä ikonimalleissa voi olla vaikutuksia eri kulttuureista ja aikakausista. Ikonia katsova voikin tehdä matkan moneen aikaan ja kulttuurielämykseen. Näyttelyssä on esillä myös ikoneita, mitkä eivät ole niin tyypillisiä ja kaikille tuttuja malleja.
Ikonia maalatessa taiteilija tekee kuvan mallin pohjalta, mutta oma kädenjälki saa näkyä, jolloin se ei ole pelkkää jäljentämistä. Eroavaisuuden huomaa selkeästi, kun näyttelyssä on eri taiteilijoiden samasta kuvasta tekemät ikonit.
Noudatamme kreikkalais-magedonialaista maalaustapaa, mutta pyrimme siirtämään näissä ukrainalaisissa ikoneissa olevia erityispiirteitä maalaamiimme ikoneihin. Ukrainalaisuus näkyy kasvonpiirteissä, vaatteiden kansanomaisuudessa, ornamenteissa ja muissa yksityiskohdissa.
Ryhmän opettajana toimiva Petra Saraste
Voit tutustua myynnissä oleviin ikoneihin Ikoniblogissa.
Ikoneiden ja motanka-nukkejen keräysvarat menevät lyhentämättömänä Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön ukrainan hyväksi.
Motanka -nuket
Ikonimaalareiden tekemät Motanka-nuket kuuluvat ukrainalaiseen perinteeseen, joita annetaan elämän eri taitekohdissa. Nuket ovat esillä ja myynnissä näyttelyssä.
Ukrainalaisessa kulttuurissa motanka-nuket symboloivat hedelmällisyyttä ja yltäkylläisyyttä sekä toimivat perheiden talismaaneina. Motanka-nuken kankainen pohja symboloi esi-isiemme henkeä ja viisautta, ja Ukrainan arkeologit arvioivat ensimmäisen löydetyn motanka-nuken iäksi jopa noin 5000 vuotta.
Vaikuttavat teokset puhuttelevat monia, jotka ovat kadottaneet läheisensä muistisairaudelle. Teokset ovat kauniita ja voimakkaita, Salosen tuodessa tyylitellysti esille karun ja surullisen puolen elämän katoavaisuudesta.
Näyttelyn nimi kuvaa henkistä tilaa, jossa ihmiseltä on kadonnut muisti ja sen mukana muu maailma sekä oma identiteetti. Unhola on myös fyysinen tila, johon ihminen unohtuu maailmalta. Unholassa ihmiseen jää jäljelle hiljaisuuteen sulkeutuneen ihmisen arvokkuus.
Näyttelyn työt ovat syntyneet vuosina 2018-21 Taru Salosen työstäessä äitinsä muistisairauden herättämiä tuntoja kuviksi. Ajan kuluessa Salosen suhde aiheeseen muuttuu ja se näkyy ilmaisussa, tekniikassa ja näkökulmassa. Galleria Paperihuoneen näyttely on viides Unhola- näyttelykokonaisuus.
Näyttelyn työt ovat grafiikkaa, puupiirroksia ja litografioita. Puupiirroksia Salonen tekee ns. häviävän laatan tekniikalla, jossa kuva rakentuu kaivertamalla ja vedostamalla värit kerroksittain yhdeltä puulaatalta. Vedossarjat ovat pieniä ja muuntuvia. Menetelmässä häntä viehättää puumateriaalin työstämisen ja maalauksellisuuden yhdistäminen. Työprosessin lopussa kaiverrettu puulaatta on kuin muistinsa kadottanut vanha ihminen, uurteinen ja tunnistamaton. Kuvat tallentuvat paperille, josta ne siirtyvät katsojien mielissä uusiksi mielikuviksi ja muistoiksi.
Taru Salonen on turkulainen taidegraafikko ja kuvataideopettaja. Hän tekee pääasiassa puupiirrosta. Salonen on pitänyt viime vuosina aktiivisesti yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hän kuuluu mm. Suomen taidegraafikoihin ja Turun taidegraafikoihin. Unhola on Salosen ensimmäinen näyttely Hämeenlinnassa. Talvella 2023-24 Salosen puupiirroksia on esillä myös Hämeenlinnan taidemuseossa Suomen Puupiirtäjien seuran 10-vuotisjuhlanäyttelyssä.
Kasvun aikoja näyttely koostuu Päivi Toivosen pastellipiirroksista ja grafiikasta.
Toivonen on upeasti tavoittanut tunnelmat teoksiinsa käsinkosketeltaviksi ja samaistuttaviksi. Hän on muistellut lapsuuttaan ja hyödyntänyt vanhoja perheensä valokuvia pastellipiirrosten mallina. Teosten ajatuksena on tunteet ja tunnelmat, mitkä nousevat lapsuuden kokemuksista.
Kuinka samaistumme tunnetiloihin? Kuinka helppoa on asettua kuvassa olevan lapsen rooliin, kumman tahansa. Mitä me lapsuudessamme koemme yksilöllisinä tunteina ovatkin kaikille tuttuja ja samaistuttavia aiheita. Kuinka tärkeää on kokea tulevansa rakastetuksi ja millaiset arvet se jättää jos kokemus on jotain muuta ja tuntee jääneensä hylätyksi, edes pieneksikin hetkeksi. Ajatuksia herättelevää taidetta!
Lapsikuvistani aukeaa tarinoita, joita katsoja voi täydentää oman elämänsä tapahtumien ja elämänkokemuksensa avulla. Teosteni tunteet, kuten suru, epävarmuus, yksinäisyys, riippuvuus, sivullisuus, rakkaus ja kaipaus, ovat ikiaikaisia ja samastuttavia, mutta myös hyvin henkilökohtaisia. Lapsuutta kannamme mukanamme loppuun saakka.
Galleria Paperihuoneella on 3.3.-1.4.2023 esillä Suomen Kalligrafiayhdistyksen järjestämä näyttely.
Näyttelyssä on esillä töitä kymmeneltä kalligrafilta ja kalligrafian harrastajalta. Näyttelyssä olevat työt ovat kaikki paperille tehtyjä ja seinälle ripustettavia. Kalligrafiassa teosten työtapa on vapaa.
Näyttely on jurytetty. Kolme näyttelyn teoksista on huomioitu stipendein ja kolme kunniamaininnoin. Näyttely kiertää kotimaassa kuluvan vuoden ja ensi vuoden alun ajan.
Kalligrafiayhdistyksen tarkoituksena on koota kaikki kalligrafiasta ja kirjaintaiteesta kiinnostuneet toimimaan yhdessä. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kalligrafian harrastuta, arvostusta ja tasoa.
Lisätietoa löytyy yhdistyksen kotisivuilta kalligrafia.org, sekä Facebookista ja Instagramista Suomen Kalligrafiayhdistys.
Niityn laidalla
Grafiikanpajalla on Paperihuone ry jäsentaiteilijan Ulla Niskasen näyttely Niityn laidalla, joka koostuu puupiirroksista ja akvarelleista.
Ulla Niskanen on inspiroitunut kesäisestä maisemasta kesämökkinsä ympäristössä ja ottanut kesä-ateljeekseen tyhjäkäytöllä olleen kasvihuoneen.
Kesän vihreyden keskellä, tilasta ja valosta inspiroituneena Niskanen työskenteli niityn laidalla, kuvaten näkemäänsä kesäistä vehreyttä. Ensin taiteilija työsti teoksiaan paikan päällä ja myöhemmin sisätiloissa puupiirroslaattoja kaivertamalla sekä vedostamalla.
Arvostan havaintoja, mutta en pyri pikkutarkkaan jäljentämiseen, vaan haluan korostaa omaa kokemusta, tunnetilaa.
Helmikuun Galleria Paperihuoneen näyttelynä helsinkiläisen taiteilijan Helena Hartmanin Kaikella on aikansa – vaikuttavia öljyväritöitä. Taiteilija kuvaa ajatustaan, kuinka keräämme kuoria ympärillemme ja niiden jäljet näkyvät meissä, kunnes lähdemme niitä jälleen purkamaan vanhetessamme.
Helena on pitkään etsinyt yhteyksiä matematiikan ja taiteen välillä. Hän on kahden viimeisen vuoden aikana työskennellyt taiteen ja matematiikan yhteisten käsitteiden, numerosarjojen, rytmien ja algoritmien teemojen parissa. Tällä hetkellä hän tutkii ajan käsitettä. Onko ajalla alkua ja loppua? Onko aika lineaarinen? Virtaako se ympärillämme vai me siinä?
Aika on kuin taidetta, abstraktia, mutta silti sen jäljet näkyvät ymäprillämme ja meissä.
Mielenkiintoisia tarinoita satukissojen elämästä
Grafiikanpajan puolella ukrainalaisen Yuliia Nemyrovskajan Mielenkiintoisia tarinoita satukissojen elämästä -näyttely.
Taiteilijan tärkein pyrkimys on välittää ensimmäisiä vaikutelmiaan uudesta ympäröivästä todellisuudesta. Nemirovskajan mieluisin taidelaji on akvarellimaalaus. Akvarellitekniikalla taiteilija voi minimalistisin keinoin ja lyhyessä ajassa luoda paperille vahvan ja ilmaisuvoimaisen kuvan ympäröivästä maailmasta ja vaikutelmistaan.
Galleria Paperihuone avoinna: ti-pe 13-18, la 12-16
GALLERIA PAPERIHUONE 