Teksti Julia Mattila & Tiina-Katriina Mustonen, kuvat Reijo Järvinen & Tiina-Katriina Mustonen

Elokuussa Galleria Paperihuoneella on hämeenlinnalaisen keraamiikkataiteilijan Mirja Niemelän näyttely Cladoniat, joka koostuu keramikkataideteoksista. Teosten taustalla on useita lasite- ja pintakokeita, joilla taiteilija on tutkinut tunnelmaa, tekstuuria, värejä sekä lasitteen kiiltoa. Grafiikanpajalla on Paperihuone ry jäsentaiteilijan Leena Mäki-Ketelän maalauksia näyttelyssä Flow tilasta tilaan.

Näyttelykokonaisuudet rakennettiin maanantaina 31.7. Niemelän näyttelyn rakentamiseen osallistui opiskelija Sara Keskitalo, joka on myös suunnitellut näyttelyn julisteet.  Mirja Niemelä on hämeenlinnalainen keraamikko, taiteen tohtori ja opettaja. Hän on väitellyt kestävästä muotoilusta vuonna 2010 Aalto yliopistoon Taiteiden tiedekuntaan. Hän tarkasteli väitöskirjan soveltavassa osassa kaivosteollisuuden kuonien hyödyntämistä keramiikan väriaineena ja keraamisen tuotteen ekologisuutta ja elinkaarta. Niemelä kuvaa, että lasite- ja materiaalikokeiden tekeminen ja tarkastelu on yksi keramiikkataiteen tekemisen lähtökohta hänelle. ” Kun tietää mitä savi, lasite tai väriaine sisältää, voi myös edistää työskentelyn ekologisuusta ja paikallisuutta.” Niemelän työtila on Poltinahon Taidekasarmin Keramiikkarykmentin tiloissa.

Avajaiset olivat tiistaina 1.8 klo 18–20. Avajaisvieraita oli iloksemme erittäin runsaasti!

Paperihuone ry:n sihteeri Tiina-Katriina Mustonen toivotti taiteilijat ja avajaisvieraat tervetulleeksi, sekä ojensi Paperihuone ry:n puolesta onnittelukukat.

Niemelä esitteli teoksiansa ja työskentelyään, kertoen mm. lasite-ja materiaalikokeiden tekemisestä ja niiden merkityksestä keramikkataiteensa tekemisessä. Ilman erilaisia kokeita materiaalin mahdollisuuksien ymmärtäminen ja löytäminen ei olisi mahdollista. Työskentelyssään Niemelä pohtii myös keraamisen teoksen kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten taideteoksen kestävyys, materiaalien alkuperä, ja monta eri haastavaa kysymystä, joita keramiikkataidetta tehdessä on vaikea ohittaa.

Niemelän työskentelyn teemat löytyvät luonnosta, ja ilmaisulla hän työstää luonnon pieniä yksityiskohtia näkyväksi. Viimeisen kahden vuoden aikana hän on työskennellyt jäkäläteeman parissa. Etenkin torvijäkälien (Cladonia) maailma on puhutellut häntä tekijänä.

Näyttelyn tuorein teos on sinisävyinen Clanodia Cobalt. Teos valmistui kaksi viikkoa ennen avajaisia. Materiaalina on paperi- ja kivitavarasavi, patina ja lasite.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten artikkeli (Riikka Helenius) Keramiikkataiteilija Mirja Niemelä ikuisti jäkälät veistoksiksi – ”Luovuus ryöpsähti esiin”

Avajaisissa Leena Mäki-Ketelä esitteli maalauksiaan. Lisäksi on on ollut tavattavissa grafiikanpajalla 5.8. sekä 19.8. klo 12-16.

Galleria on avoinna ti-pe klo 13-18 ja la klo 12-16. Tervetuloa!

TAITEIDEN YÖ 25.8.2023

Galleria Paperihuone on avoinna klo 13-20. TAITEILIJATAPAAMINEN klo 18-20.

Gallerialla on tavattavissa keraamikkataiteilija Mirja Niemelä ja grafiikanpajalla kuvataiteilija Leena Mäki-Ketelä.

Turkulaisten nykytaidegraafikoiden Sara Mannisen ja Jone Mutkan yhteisnäyttely Muistio valtaa gallerian heinäkuussa. Mustavalkoiset teokset ovat näyttäviä oman tyylilajinsa edustajia.

Näyttelyn teemana on ajatus hetkellisyydestä, muistoista ja niiden taltioimisesta. Taiteilijat ovat käyttäneet useissa teoksissaan perhearkistoista löytynietä aarteita. Vanhoja kuvia hyödyntäen he ovat toteuttaneet luovuuttaan eri taidegrafiikan ja kuvanveiston menetelmin. mm. koneella työstettyä puupiirroslaattaa vedostaen.

Jone Mutkan tekemisen keskiössä on kokeellinen ote perinteisiin taidegrafiikan menetelmiin, esimerkiksi hyödyntämällä laserleikkuria ja uv-tulostinta osana työskentelyään. Mutka työskentelee mm. Serigrafian, puupiirroksien, veistosten ja installaation tekniikoilla.

Sara Manninen työskentelee valokuvapohjaisen taidegrafiikan menetelmin. Hän käsittelee teoksissaan muistamisen, unohtamisen, kodin sekä paikan ja ajan teemoja. Manninen on kiinnostunut valoherkän painolaatan työstämisestä ja sen tuomista mahdollisuuksista.

Grafiikanpajalla

Tiina-Katriina Mustosen näyttely Mielenkiintoisaa, joka koostuu puupiirroksista. Teoksiin on päässyt niin Hämeenlinnan katukuvaa, Aurajoen maisemia, sekä Mustjôe metsää.

Galleria Paperihuoneella kesäkuussa.

Kuvataiteilija Jaana Tuomiston Mielen huoneet -näyttelyn teokset ovat öljyväripuupiirroksia, jotka on toteutettu useamman kaiverretun laatan tekniikalla ja lisänä käytetty monotypiaa. Teokset ovat vedostettu japaninpaperille uniikkeina yksittäisvedoksina.

Näyttelyn teokset on tehty kunnianosoituksena vanhoille taloille ja ihmisyydelle.

Teosten kautta hän käsittelee ihmisyyteen ja ympäristöön liittyviä aiheita, joissa on havaittavissa melankolista kaipausta ja hiljaisuutta. Mentaaliset tekijän syventävät taloteemaisia grafiikan vedoksia antaen mielen talolle inhimilliset piirteet. Talo ja sen sisätila vertautuvat Jungin mukaan ihmisen psyyken käsitteisiin ja siihen liittyy paljon symbolisia merkityksiä. Talounet auttavat unennäkijää kohtaamaan tunteita ja käsittelemään niitä abstraktilla tasolla neutraalisi.

Jaana Tuomistolla on kulkenut teoksissaan mukana vuosikymmenet perhosteema, minkä yksityiskohdan voi poimia esillä olevista teoksista. Myös irrallisia perhosvedoksia on myynnissä (kuvien pöydällä nähtävissä).

Värimaailma vedoksissa on rauhallisen seesteinen ja suomalaiseen melankoliaan sopiva, yksinkertaisesti kaunis ja harmoninen kokonaisuus.

Grafiikanpajalla Hiljaisia paikkoja

Maria Haatajan Hiljaisia paikkoja -näyttelyn teoksissa hiljaisuus ja yksinkertaisuus puhuvat puolestaan.

Vanajaveden opiston ikonimaalarit ovat maalanneet kuluvan luokovuoden ajan ikoneita ukrainalaisella tyylillä.

Ukraina on ollut ajanlaskumme alusta saakka monien valloittajien alaisuudessa. Sen kansaan, kultuuriin ja taiteeseen ovat vaikuttaneet niin bysanttilaisuus, venäläisyys kuin valkovenäläisyyskin. Myös näissä ikonimalleissa voi olla vaikutuksia eri kulttuureista ja aikakausista. Ikonia katsova voikin tehdä matkan moneen aikaan ja kulttuurielämykseen. Näyttelyssä on esillä myös ikoneita, mitkä eivät ole niin tyypillisiä ja kaikille tuttuja malleja.

Ikonia maalatessa taiteilija tekee kuvan mallin pohjalta, mutta oma kädenjälki saa näkyä, jolloin se ei ole pelkkää jäljentämistä. Eroavaisuuden huomaa selkeästi, kun näyttelyssä on eri taiteilijoiden samasta kuvasta tekemät ikonit.

Noudatamme kreikkalais-magedonialaista maalaustapaa, mutta pyrimme siirtämään näissä ukrainalaisissa ikoneissa olevia erityispiirteitä maalaamiimme ikoneihin. Ukrainalaisuus näkyy kasvonpiirteissä, vaatteiden kansanomaisuudessa, ornamenteissa ja muissa yksityiskohdissa.

Ryhmän opettajana toimiva Petra Saraste

Voit tutustua myynnissä oleviin ikoneihin Ikoniblogissa.

Ikoneiden ja motanka-nukkejen keräysvarat menevät lyhentämättömänä Kirkon Ulkomaanavun avustustyöhön ukrainan hyväksi.

Motanka -nuket

Ikonimaalareiden tekemät Motanka-nuket kuuluvat ukrainalaiseen perinteeseen, joita annetaan elämän eri taitekohdissa. Nuket ovat esillä ja myynnissä näyttelyssä.

Ukrainalaisessa kulttuurissa motanka-nuket symboloivat hedelmällisyyttä ja yltäkylläisyyttä sekä toimivat perheiden talismaaneina. Motanka-nuken kankainen pohja symboloi esi-isiemme henkeä ja viisautta, ja Ukrainan arkeologit arvioivat ensimmäisen löydetyn motanka-nuken iäksi jopa noin 5000 vuotta.

Galleria Paperihuoneella Taru Salosen näyttely Unhola.

Vaikuttavat teokset puhuttelevat monia, jotka ovat kadottaneet läheisensä muistisairaudelle. Teokset ovat kauniita ja voimakkaita, Salosen tuodessa tyylitellysti esille karun ja surullisen puolen elämän katoavaisuudesta.

Näyttelyn nimi kuvaa henkistä tilaa, jossa ihmiseltä on kadonnut muisti ja sen mukana muu maailma sekä oma identiteetti. Unhola on myös fyysinen tila, johon ihminen unohtuu maailmalta. Unholassa ihmiseen jää jäljelle hiljaisuuteen sulkeutuneen ihmisen arvokkuus.

Näyttelyn työt ovat syntyneet vuosina 2018-21 Taru Salosen työstäessä äitinsä muistisairauden herättämiä tuntoja kuviksi. Ajan kuluessa Salosen suhde aiheeseen muuttuu ja se näkyy ilmaisussa, tekniikassa ja näkökulmassa. Galleria Paperihuoneen näyttely on viides Unhola- näyttelykokonaisuus.

Näyttelyn työt ovat grafiikkaa, puupiirroksia ja litografioita. Puupiirroksia Salonen tekee ns. häviävän laatan tekniikalla, jossa kuva rakentuu kaivertamalla ja vedostamalla värit kerroksittain yhdeltä puulaatalta. Vedossarjat ovat pieniä ja muuntuvia. Menetelmässä häntä viehättää puumateriaalin työstämisen ja maalauksellisuuden yhdistäminen. Työprosessin lopussa kaiverrettu puulaatta on kuin muistinsa kadottanut vanha ihminen, uurteinen ja tunnistamaton. Kuvat tallentuvat paperille, josta ne siirtyvät katsojien mielissä uusiksi mielikuviksi ja muistoiksi.

Taru Salonen on turkulainen taidegraafikko ja kuvataideopettaja. Hän tekee pääasiassa puupiirrosta. Salonen on pitänyt viime vuosina aktiivisesti yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin Suomessa ja Yhdysvalloissa. Hän kuuluu mm. Suomen taidegraafikoihin ja Turun taidegraafikoihin. Unhola on Salosen ensimmäinen näyttely Hämeenlinnassa. Talvella 2023-24 Salosen puupiirroksia on esillä myös Hämeenlinnan taidemuseossa Suomen Puupiirtäjien seuran 10-vuotisjuhlanäyttelyssä.

Grafiikanpajalla tunteita herättäviä pastellipiirroksia lapsuudesta

Kasvun aikoja näyttely koostuu Päivi Toivosen pastellipiirroksista ja grafiikasta.

Toivonen on upeasti tavoittanut tunnelmat teoksiinsa käsinkosketeltaviksi ja samaistuttaviksi. Hän on muistellut lapsuuttaan ja hyödyntänyt vanhoja perheensä valokuvia pastellipiirrosten mallina. Teosten ajatuksena on tunteet ja tunnelmat, mitkä nousevat lapsuuden kokemuksista.

Kuinka samaistumme tunnetiloihin? Kuinka helppoa on asettua kuvassa olevan lapsen rooliin, kumman tahansa. Mitä me lapsuudessamme koemme yksilöllisinä tunteina ovatkin kaikille tuttuja ja samaistuttavia aiheita. Kuinka tärkeää on kokea tulevansa rakastetuksi ja millaiset arvet se jättää jos kokemus on jotain muuta ja tuntee jääneensä hylätyksi, edes pieneksikin hetkeksi. Ajatuksia herättelevää taidetta!

Lapsikuvistani aukeaa tarinoita, joita katsoja voi täydentää oman elämänsä tapahtumien ja elämänkokemuksensa avulla. Teosteni tunteet, kuten suru, epävarmuus, yksinäisyys, riippuvuus, sivullisuus, rakkaus ja kaipaus, ovat ikiaikaisia ja samastuttavia, mutta myös hyvin henkilökohtaisia. Lapsuutta kannamme mukanamme loppuun saakka.

-Päivi Toivonen

Maailma muuttuu – kirjaimet säilyvät

Galleria Paperihuoneella on 3.3.-1.4.2023 esillä Suomen Kalligrafiayhdistyksen järjestämä näyttely.

Näyttelyssä on esillä töitä kymmeneltä kalligrafilta ja kalligrafian harrastajalta. Näyttelyssä olevat työt ovat kaikki paperille tehtyjä ja seinälle ripustettavia. Kalligrafiassa teosten työtapa on vapaa.

Näyttely on jurytetty. Kolme näyttelyn teoksista on huomioitu stipendein ja kolme kunniamaininnoin. Näyttely kiertää kotimaassa kuluvan vuoden ja ensi vuoden alun ajan.

Kalligrafiayhdistyksen tarkoituksena on koota kaikki kalligrafiasta ja kirjaintaiteesta kiinnostuneet toimimaan yhdessä. Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kalligrafian harrastuta, arvostusta ja tasoa.

Lisätietoa löytyy yhdistyksen kotisivuilta kalligrafia.org, sekä Facebookista ja Instagramista Suomen Kalligrafiayhdistys.

Niityn laidalla

Grafiikanpajalla on Paperihuone ry jäsentaiteilijan Ulla Niskasen näyttely Niityn laidalla, joka koostuu puupiirroksista ja akvarelleista. 

Ulla Niskanen on inspiroitunut kesäisestä maisemasta kesämökkinsä ympäristössä ja ottanut kesä-ateljeekseen tyhjäkäytöllä olleen kasvihuoneen.

Kesän vihreyden keskellä, tilasta ja valosta inspiroituneena Niskanen työskenteli niityn laidalla, kuvaten näkemäänsä kesäistä vehreyttä. Ensin taiteilija työsti teoksiaan paikan päällä ja myöhemmin sisätiloissa puupiirroslaattoja kaivertamalla sekä vedostamalla.

Arvostan havaintoja, mutta en pyri pikkutarkkaan jäljentämiseen, vaan haluan korostaa omaa kokemusta, tunnetilaa.

Niskanen kertoo.

Helmikuun Galleria Paperihuoneen näyttelynä helsinkiläisen taiteilijan Helena Hartmanin Kaikella on aikansa – vaikuttavia öljyväritöitä. Taiteilija kuvaa ajatustaan, kuinka keräämme kuoria ympärillemme ja niiden jäljet näkyvät meissä, kunnes lähdemme niitä jälleen purkamaan vanhetessamme.

Helena on pitkään etsinyt yhteyksiä matematiikan ja taiteen välillä. Hän on kahden viimeisen vuoden aikana työskennellyt taiteen ja matematiikan yhteisten käsitteiden, numerosarjojen, rytmien ja algoritmien teemojen parissa. Tällä hetkellä hän tutkii ajan käsitettä. Onko ajalla alkua ja loppua? Onko aika lineaarinen? Virtaako se ympärillämme vai me siinä?

Aika on kuin taidetta, abstraktia, mutta silti sen jäljet näkyvät ymäprillämme ja meissä.

Mielenkiintoisia tarinoita satukissojen elämästä

Grafiikanpajan puolella ukrainalaisen Yuliia Nemyrovskajan Mielenkiintoisia tarinoita satukissojen elämästä -näyttely.

Yuliia kuvaa kauniin yksityiskohtaisesti suomalaiseen maisemaan maalaamia herkullisen värikkäitä akvarelli kissoja.

Taiteilijan tärkein pyrkimys on välittää ensimmäisiä vaikutelmiaan uudesta ympäröivästä todellisuudesta. Nemirovskajan mieluisin taidelaji on akvarellimaalaus. Akvarellitekniikalla taiteilija voi minimalistisin keinoin ja lyhyessä ajassa luoda paperille vahvan ja ilmaisuvoimaisen kuvan ympäröivästä maailmasta ja vaikutelmistaan.

Galleria Paperihuone avoinna: ti-pe 13-18, la 12-16

Teksti ja kuvat Monica Boucht

Galleria Paperihuoneella on tammikuussa 5.1.-28.1.2023 Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry:n jäsentaiteilijoiden myyntinäyttely, jonka monipuolinen tarjonta sisältää mm. akvarelli-, öljy- ja tussimaalauksia, hiilipiirustuksia, taidegrafiikkaa sekä veistoksia. 

Näyttelyyn osallistuu taiteilijaseuran pitkäaikaisia jäseniä, sekä uusia jäseniä, jotka ovat ensimmäistä kertaa mukana yhteisnäyttelyssä.

Mukana ovat Pirjo Dufva, Marjaleena Etula, Anna-Kaisa Haanaho, Mari Isotalo, Paula Jalassola-Huttunen, Heikki O. Jokinen, Juha Laurikainen, Tommi Lundberg, Eira Lähteinen, Tanja Margolin (Puskelmann), Mikko Mikkola, Tiina-Katriina Mustonen, Pirjo Partanen, Katri Stenberg ja Tuire Toivola.

Grafiikanpajalla on Paperihuone ry jäsentaiteilija Monica Bouchtin taidegrafiikannäyttely Linnut.

Joulukuun näyttely avattiin iloisissa merkeissä 2.12.klo 18. Marjaleena Etula sai gallerianäyttelyiden traditionaaliseen tapaan onnittelut ja kukat Paperihuone ry puheenjohtajalta Petra Sarasteelta sekä sihteeriltä Tiina-Katriina Mustoselta.

Marjaleena kertoi galleria- ja pajanäyttelyn teoksista ja tekniikoista. Gallerianäyttelyn neitoset ja fantasiakukat on maalattu akvarelli-ja akryyliväreillä sekä temperalla. Rouhea pinta on syntynyt veden ja sahanpurun avulla. Grafiikanpajan puolella on esillä akvarellimonotypiavedoksia.

Joulukuussa galleriatyöntekijänä aloittanut Jonnan kuvasi näyttelyä unenomaiseksi talvinäyttelyksi, jossa pitsihelmaiset neidot haaveilevat sadunhohtoisesta tulevaisuudesta ja fantasiakukat tuovat väriä ja toivoa kaamoksen keskelle. Hänen mielestään Marjaleenan eteerinen näyttely on kuin elämän eliksiiri ja muistutus siitä, että elämä kantaa meidät vielä kylmien ja vaikeiden aikojen yli.

Unikuvia ja mielenmaisemia
Aamukaste laskeutuu ja hämärä väistyy. Pitsihelmaiset neidot haaveilevat
sadunhohtoisesta tulevaisuudesta. Teokset tuovat valonpilkahduksen kaamoksen keskelle.
Ne kertovat, että elämä kantaa.

Paperihuoneella on ollut perinteisesti hyvät tarjoilut ja kauniit kattaukset, sama linja jatkuu.

Näyttelyn purkupäivänä teoksen ostajat hakivat maalauksen.

Teksti ja kuvat Julia Mattila ja Tiina-Katriina Mustonen

Marraskuun ajan galleriassa on esillä kuvataiteilija Laura Lowen näyttely MEMENTO MORI, joka koostuu kokoelmasta maalauksia ja takuhon vedoksia. Grafiikanpajalla on Paperihuone ry jäsentaiteilija Paula Jalassola-Huttusen näyttely IHMEITÄ JA MERKKEJÄ. Paulan näyttely koostuu meren elämää ja lintujen maailmaa kuvaavista grafiikanteoksista. 

Näyttelyiden ripustus oli maanantaina 31.10. jonka jälkeen uudet teoskokonaisuudet olivat nähtävillä ikkunoiden takaa ja myöhimmin kuullun mukaan herättivätkin heti ohikulkijoiden mielenkiinnon.

Avajaisia vietettiin tiistaina 1.11. alkaen klo 18, jolloin galleria ja grafiikanpaja täyttyi avajaisvieraista ja taiteen ihailijoista.

Laura Lowe esitteli teoksia ja valaisi teosten syntymiseen liittyviä asioita. Memento Mori -näyttely on kokoelma maalauksia ja takuhon vedoksia. Paula Jalassola-Huttusen näyttely Ihmeitä ja merkkejä koostuu eri grafiikanmenetelmillä vedostetuista teoksista.

Lowe hyödyntää kasvimateriaalia teoksissaan tai ne ovat läsnä kolmiulotteisena haptinsena painautumana. Kuvat muodostavat outoja, röntgenkuvaa muistuttavia aavekuvia. Muistojen kaltaisina ne piiloutuvat paperin ja liitupohjan valkoisuuteen, kenties unohtuvat. Toisinaan muistoihin hän liittää myös jotain konkreettista.

Näyttelytiedottessaan Laura on tuonut esiin äitinsä sairastumisen rintasyöpään. Tämä sai hänet pohtimaan kipupisteitä, ruumiin haurautta, muistamisen haparointia, katoamisen uhan herättämiä tunteita. Memento Morissa ruumiillistuu katoavien rantaniittyjen kasvilajien muodossa näiden ajatusten kirjo.

Taiteilijalla on aiempi tutkinto japanologiassa, pääpainona taide ja estetiikka. Avajaisissa hän kertoi käyttämästään menetelmästään, joka on nimeltään takuhon, eli hierrevedos. Se on Kiinasta ja Japanista peräisin oleva harvinainen grafiikan menetelmä. Lowe on tekniikan ainoita harjoittajia Suomessa. Lauralle on myönnetty kuvataideakatemian apuraha ja hänet valittiin akatemian Berliinin residenssiin.

Innoituksen Paula Jalassola-Huttusen näyttelykokonaisuuteen antoi hänen lapsenlapsensa Noa, joka on ollut pienestä asti kiinnostunut luonnosta ja kaikenlaisista ”ötököistä”, niinkuin eräässä lastenlaulussa lauletaan: ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.”

Paula toivoo, että aikuisilla säilyisi kyky lasten lailla ihmetellä ja hämmästellä maailmaa ympärillämme. Tutkijoilta saamme mielenkiintoista ja relevanttia tietoa eläinmaailmasta ja ylipäätään maapallomme tilasta. Joudumme kuitenkin yhä hämmästelemään monia ilmiöitä, joille ei vielä tiedetä syitä.

Tällä kertaa linnut ja elämä meren syvyyksissä on kiehtonut Paulan ajatuksia. Samalla näyttelynsä on kannanotto luonnon puolesta. Paula on käyttänyt teoksissaan grafiikan eri menetelmiä; etsaus akvatintaa, litografiaa ja monotypiaa.

Memento Mori ja Ihmeitä ja merkkejä näyttelyt nähtävillä Galleria Paperihuoneella 1.11.-29.11.2022

Galleria avoinna ti-pe klo 13-18 ja la klo 12-16

Tervetuloa!